Kun isän traaginen kuolema ladossa oli tapahtunut, nimettiin puheissa maanviljelijä tilan jatkajaksi, hänen ollessa vasta 12-vuotias. Perheviljelmällä syntyi tilanne, joka oli täynnä paineita.
Maatilan haltuunoton jälkeen kahdelle sisarukselle tehtyjen maksusuoritusten toteuduttua, tilanne perheen sisällä kiristyi.
Isä kuoli 18 vuotta sitten traagisen onnettomuuden seurauksena tallissa, kun härkä työnsi hänet maahan. Maanviljelijä oli tuolloin 12-vuotias ja joutui seuraamaan kaikkea lähietäisyydeltä, koska hän oli tuolloin isänsä kanssa tallissa.
Kolmesta lapsesta vanhimpana maanviljelijä oli jäänyt jumiin maatilan jatkajan rooliinsa, kun isä kuoli traagisesti navettatöiden yhteydessä. Sen jälkeen kuluneiden 18 vuoden aikana päivittäinen taakka ja vastuu kasvoivat koko ajan.
Vielä muutama vuosi sitten maanviljelijän äiti oli täysin mukana työvoimana. Hän pystyi kuitenkin yhä vähemmän auttamaan fyysisten rajoitusten ja sairauden vuoksi.
Maatalousyrittäjän kohdalla seuraus oli: ”Minun on aina tehtävä kaikki – kaikki yksin, yksin”.
Tilanne tilalla heikkeni jatkuvasti. Kävi myös ilmi, että maanviljelijä hakkasi nuorempaa veljeään, vaikka tämä auttoi häntä maatilalla.
Kun maanviljelijä oli 28-vuotias, hän aloitti hänen äitinsä kanssa yhtymän. Siihen asti tila oli kuulunut äidille yksin. Sisarukset maksettiin pois ja kaikki asiat vahvistettiin notaarilla.
Kahdelle sisarukselle kahden vuoden aikana suorittamien maksujen vuoksi perheen sisäinen tilanne kiristyi entisestään.
Avuttomuus ja yksinäisyys nousivat esiin yhä enemmän.
Etäisyys sisaruksiin kasvoi ja kasvoi, eikä yhteistyö äidin kanssa ollut paras mahdollinen ajatus.
Kyse ei ollut täydellisestä luovutuksesta, tämä johtui vanhemman sukupolven taloudellisista tarpeista.
Jatkuvan päivittäisen työn taakan ja sen vuoksi, että hänen äitinsä on fyysisesti heikko ja hänen sisaruksensa rakentavat omaa elämäänsä, maanviljelijä tuntee jäävänsä yksin paitsi maatilan töiden kanssa, myös henkilökohtaisesti ja sosiaalisesti.
Kun maanviljelijä ilmoitti perheelleen: ”Saatte nähdä”, ja hän lausui niitä yhä useammin, sisko huolestui kovasti.
Sisar haki apua maatalouden perheneuvontapalveluista. Monien sanallisten ja fyysisten vammojen vuoksi keskustelua voitiin käydä vain äidin ja siskon kanssa.
Sisko haki lisäapua viestintävalmentajalta, jolla oli maatalousalan tausta.
Äidin äkillisen ja odottamattoman kuoleman ja tunnetilanteen vuoksi osallistujat pääsivät keskustelemaan intensiivisesti valmentajan kanssa.
Se tunnustettiin keinoksi selviytyä perheen uudesta tilanteesta – kolme sisarusta ja maatila. TUli tilanne, jossa voitiin tarkastella mahdollisuuksia muuttaa maatilaa.
Tällä hetkellä kaikki suoraan tai välillisesti mukana olevat perheenjäsenet ovat tietoisia tilan tilanteesta.
Samaan aikaan ratkaisu ei ole lainkaan selvä.
Kaikki on vielä auki, sillä tilanne uhkaa kärjistyä uudelleen äidin kuoleman vuoksi. Nyt on kuitenkin mahdollista ottaa vastaan ulkopuolista apua, ja kaikki asianosaiset ovat sitä nimenomaisesti toivoneet.
Usein neuvoja ja apua on helpompi saada maataloudessa työskentelevien naisten kuin miesten kautta.
Tässäkin tapauksessa sisar sai tietää, mitä oli tekeillä, ja hän korotti ääntään ja haki apua.
Maanviljelijälle itselleen oli tällöin mahdotonta jättää tilanne huomiotta.
On tärkeää pitää yhteyttä toisiinsa.
Tietenkin joskus on eriäviä mielipiteitä ja jopa riitoja sisarusten välillä.
Samalla nämä sisarukset ja läheiset perheenjäsenet tuntevat yleensä henkilön, viljelijän, melko hyvin, ja he voivat nähdä, onko henkilökohtaisesti tai sosiaalisesti tapahtunut sellaista kehitystä, joka voisi mahdollisesti johtaa avun tarpeeseen.
Tarve ei ole vain etsiä riittävästi työvoimaa maatilalle, vaan myös hyvä yhteiselämä, tuen kulttuuri.
Ennalta suunnitellut tilanteet aiheuttavat paljon paineita asianosaisille.
Joskus on suuri taakka olla ennakoitu jatkaja, joka ei pysty suuntautumaan muuhun koulutukseen tai työhön – vain nähdäkseen enemmän maailmaa.
Tässä tapauksessa taakka oli maanviljelijälle liian suuri, mutta tietoisuus tilanteesta on saatu, ja nyt on hyvä perusta työskentelylle – se ei ole ristiriidatonta, mutta ainakin tavoitteellista.
Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the European Education and Culture Executive Agency (EACEA). Neither the European Union nor EACEA can be held responsible for them.