Kun sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen, nuori maanviljelijä aikoo rakentaa uuden navetan. Hänen äitinsä loukkaantuu kuolettavasti onnettomuudessa. Tilanne laukaisee avuttomuuden ja sanattomuuden.
Menu
Kun sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen, nuori maanviljelijä aikoo rakentaa uuden navetan. Hänen äitinsä loukkaantuu kuolettavasti onnettomuudessa. Tilanne laukaisee avuttomuuden ja sanattomuuden.
Sukupolvenvaihdos johtavat henkisiin ja fyysisiin ongelmiin ja terveysrajoitteisiin. Sukupolvelta toiselle periytyvät persoonallisuuden rakenteet.
Kun naimaton maanviljelijä haluaa jatkaa tilan hoitamista ja tilan haltuunotto on saatu päätökseen, hän aikoo rakentaa uuden navetan. Kun suunnitteluvaihe ja hyväksyntä on saatu päätökseen, lypsyn yhteydessä tapahtunut onnettomuus aiheuttaa sen, että hänen äitinsä loukkaantuu kuolettavasti.
Tilanne aiheutti avuttomuutta ja puhumattomuutta..
Tällaiset kauaskantoiset onnettomuudet perheyrityksessä aiheuttavat epävarmuutta siitä, miten edetä. Seuraaviksi viikoiksi ja kuukausiksi kaikki suunnittelu pysähtyi. Isälle, joka on menettänyt vaimonsa ja kumppaninsa, ja pojalle (nuorelle viljelijälle), joka on menettänyt äitinsä, työntekijän, neuvonantajan ja tasapainottelupylvään vanhan ja nuoren viljelijän (isä-poika) välillä. Perheen keskipiste on hajonnut.
He pitivät ulkopuolista apua tai neuvoja tässä vaiheessa vielä eräänlaisena holhouksena. Tässä vaiheessa tilan jatkajan piti ottaa kuolleen äidin rooli, jota ei tietenkään voitu täyttää. Tämä johtai uusiin konflikteihin.
Yli kahden vuoden kuluttua yhteydenpito tilan tulevaisuudesta tuli mahdolliseksi kanankasvatuksen parissa toimivien sukulaisten kautta.
Maatalouden sosiaalisen toimintaympäristön ylläpitäminen on kuitenkin yhä vaikeampaa, koska viljelijöitä on kylissä yhä vähemmän.
Koska nuoresta maanviljelijästä tuli paikallisen urheiluseuran johtokunnan jäsen ja sinne suunniteltiin uutta seurataloa, paikallinen arkkitehtitoimisto antoi suunnittelutehtävän nuorelle naiselle. Tästä naisesta tuli nuoren maanviljelijän tyttöystävä rakennusaikana.
Sukupolvien välinen ristiriita on kuitenkin edelleen olemassa. Vanhalla maanviljelijällä on nyt myös kumppani. Ongelmana on, että nämä kaksi naista eivät tule toimeen keskenään. Pariskunnat asuvat samassa maalaistalossa, mutta kahdessa eri asunnossa. Tilalla on jatkuvasti erimielisyyksiä ja ristiriitoja.
Jossain vaiheessa oli tehtävä päätöksiä.
Pojalla ja isällä oli pelko siitä, että he menettävät nykyiset kumppaninsa konfliktin vuoksi.
Nuori maanviljelijä oli lisäksi henkilökohtaisen jaksamisen rajoilla työläiden päiviensä vuoksi.
Kotieläintiloilla on vaikea pitää vapaapäiviä.
Tietoisuus mielenterveydestä kasvoi tilalla, ja viestintä alkoi parantua. Tietysti jos sukupolvien ja niiden ajatusten, mielipiteiden ja etiikan välillä on suuria eroja, on haastavaa tulla toimeen keskenään. Mutta viestintä ja rakenne auttoivat tässä tapauksessa paljon.
Ilman ulkopuolista apua se olisi ollut paljon vaikeampaa tai jopa mahdotonta.
Hyödyntäkää tilaisuus käydä ajoissa keskusteluja sovittelijan avulla – joka ymmärtää ja voi samaistua viljelijöiden ja maatilalla asuvien ja työskentelevien ihmisten näkemyksiin.
Ulkopuolisen avun saaminen aikaisemmin, paremmat ja ”matalan kynnyksen” palvelut olisivat erittäin hyödyllisiä monissa tähän tapaukseen verrattavissa olevissa tapauksissa.
Jos mahdollista, kaikkien osapuolten tulisi pyrkiä arvovapaaseen keskusteluun ja neuvotella kompromissi, jonka avulla tilan ihmiset voivat työskennellä ja elää hyvin yhdessä – vaikka he eivät aina olisikaan samaa mieltä.
Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the European Education and Culture Executive Agency (EACEA). Neither the European Union nor EACEA can be held responsible for them.