Menu
Tunteet ovat läsnä ihmisen elämässä koko ajan. Tässä osiossa tutustut erilaisiin tunteisiin ja niiden aiheuttamiin reaktioihin. Tunteet ilmenevät aina samanaikaisesti mielessä ja kehossa. Opit myös tunteiden säätelystä. Millaisia tunteita onnistunut työpäivä herättää sinussa? Miltä tuntuu, kun joku kone on hajonnut? Tässä osiossa saat myös vinkkejä siitä, miten tunteista voi puhua.
Tunteet ovat kuin erilaisia tunnelmia, joita koet joka päivä. Ne voivat olla mitä tahansa: onnellisuudesta, kun sato kasvaa hyvin, surullisuuteen tai turhautuneisuuteen, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Tunteet ovat luonnollinen osa ihmisenä olemista, ja ne voivat vaikuttaa siihen, miten ajattelet ja toimit. Käytä haasteiden voittamisen päättäväisyyttä ja saavutusten iloa menestyäksesi maatilalla. Kun työskentelet tunteidesi kanssa, ne voivat olla voimanlähde terveellisempään ja menestyksekkäämpään maanviljelyyn.
Kun sinulla on voimakkaita tunteita, kehosi ja mielesi voivat reagoida eri tavoin. Saatat huomata sydämesi lyövän nopeammin, lihastesi jännittyvän tai ajatustesi kiihtyvän. On tärkeää ymmärtää ja hallita näitä tunteita, koska niillä on suuri rooli hyvinvoinnissasi. Lisäksi omien tunteiden huomioiminen auttaa sinua viestimään paremmin perheesi ja ystäviesi kanssa, mikä voi olla suuri apu maatilan vaikeina aikoina. Älä siis epäröi puhua tunteistasi ja löytää terveellisiä tapoja käsitellä niitä. Se on osa itsestäsi ja maatilastasi huolehtimista.
Tunteet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja niiden vaikutukset voivat ilmetä eri henkilöissä eri tavoin. Yleisesti ottaen myönteiset tunteet voivat kuitenkin edistää terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Tunteiden ja fyysisen hyvinvoinnin välisen yhteyden ymmärtäminen on välttämätöntä haastavien tunteiden käsittelemiseksi ja hallitsemiseksi tehokkaasti. Tähän voi kuulua tuen hakeminen ystäviltä, perheeltä tai mielenterveysalan ammattilaisilta, jotta voit navigoida näissä tunteissa terveellisellä tavalla. Myönteiset tunteet auttavat kohtaamaan ja käsittelemään haastavia tunteita. Voidaan myös sanoa, että myönteiset tunteet ovat mielenterveyttä suojaavia tekijöitä.
| Tunne | Kehon reaktio | Tunteen hallitseminen |
|---|---|---|
|
Ilo |
Ilo voi lisätä endorfiinien tuotantoa kehossa, mikä voi vähentää kipua ja aiheuttaa mielihyvän tunteita. Se voi myös alentaa stressitasoja ja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. |
Jotta voit hallita ilon tunteita tehokkaasti, harjoittele tietoista läsnäoloa uppoutumalla täysin hetkeen ja nauttimalla kokemuksesta. Jaa onnellisuutesi rakkaittesi kanssa myönteisen vaikutuksen lisäämiseksi. |
|
Rakkaus |
Rakkauden tunne voi laukaista oksitosiinin, joka tunnetaan nimellä ”kiintymyshormoni”, vapautumisen. Se voi edistää läheisyyttä ja yhteyden tunnetta muihin. Rakkaus voi myös parantaa sydämen terveyttä ja vähentää stressiä. |
Osoita rakkautta ja hellyyttä muille ystävällisillä teoilla ja viettämällä laatuaikaa yhdessä. Pidä viestintä avoimena terveiden suhteiden ylläpitämiseksi. |
|
Kiitollisuus |
Kiitollisuuden tunteet voivat parantaa onnellisuutta ja hyvinvointia. Ne voivat myös parantaa unen laatua ja vähentää stressin vaikutuksia. |
Harjoita kiitollisuutta pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa tai pohtimalla säännöllisesti asioita, joista olet kiitollinen. Tämä voi parantaa yleistä hyvinvoinnin tunnettasi. |
|
Innostus |
Innostus voi lisätä energiatasoja ja parantaa keskittymistä. Se voi myös motivoida toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. |
Kun olet innoissasi, kanavoi tämä energia selkeiden tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen suunnitteluun. Tämä voi auttaa sinua saamaan kaiken irti innostuksestasi. |
|
Onnellisuus |
Onnellisuus edistää endorfiinien vapautumista, mikä voi vähentää kipua ja aiheuttaa hyvinvoinnin tunnetta, parantaa immuunijärjestelmää, yleistä terveyttä ja rentoutumista sekä vähentää stressihormonien määrää. |
Hallitaksesi onnellisuutta harjoita kiitollisuutta, osallistu aktiviteetteihin, joista nautit, vaali myönteisiä suhteita ja sisällytä tietoisen läsnäolon päivittäisiin rutiineihisi. Lisäksi mielekkäiden tavoitteiden asettaminen, muiden auttaminen ja ammatillisen avun hakeminen tarvittaessa voivat edistää pitkän aikavälin onnellisuutta ja hyvinvointia. |
| Tunne | Kehon reaktio | Tunteen hallitseminen |
|---|---|---|
|
Stressi |
Stressi voi johtaa sydämen sykkeen nousuun, kohonneeseen verenpaineeseen, lihasjännitykseen ja pinnalliseen hengitykseen. Pitkittynyt stressi voi heikentää immuunijärjestelmää ja aiheutta erilaisia terveysongelmia. |
Hallitse stressiä harjoittelemalla rentoutumistekniikoita, kuten syvähengitystä ja tietoista läsnäoloa. Priorisoi myös itsehoitotoimet ja itsellesi omistettu aika vähentääksesi stressitasoja. |
|
Ahdistuneisuus |
Ahdistuneisuus voi aiheuttaa oireita, kuten nopeaa sydämen sykettä, hengenahdistusta, rintakipua ja ruoansulatusongelmia. Krooninen ahdistus voi johtaa krooniseen lihasjännitykseen ja uupumukseen. |
Käsittele ahdistusta haastamalla kielteiset ajatukset ja harjoittamalla liikuntaa säännöllisesti. Tuen hakeminen terapeutilta tai ohjaajalta voi tarjota tehokkaita selviytymisstrategioita. |
|
Viha |
Viha voi johtaa verenpaineen nousuun, lihasjännitykseen, päänsärkyyn ja jopa sydänongelmiin ajan myötä. Se voi myös vaikuttaa unen laatuun ja johtaa aggressioon. |
Hallitse vihaa käyttämällä tekniikoita, kuten kymmeneen laskemista ja vihan laukaisevasta tilanteesta poistumista. Opi terveitä viestintä- ja konfliktinratkaisutaitoja taustalla olevien ongelmien ratkaisemiseksi. |
|
Suru/masennus |
Suru tai masennus voi johtaa fyysisiin oireisiin, kuten väsymykseen, ruokahalun ja painon muutoksiin, unihäiriöihin sekä kipuihin ja särkyihin. |
Taistele surua tai masennusta vastaan ylläpitämällä rutiineja, hakemalla ammattiapua ja osallistumalla aktiviteetteihin, joista nautit. Ole yhteydessä sinua tukeviin ystäviin ja perheeseen. |
|
Yksinäisyys |
Pitkäaikainen yksinäisyyden tunne voi johtaa lisääntyneeseen stressiin, unihäiriöihin ja ruokahalun muutoksiin. Yksinäisyys on myös yhdistetty suurempaan sydänsairauksien riskiin. |
Voita yksinäisyys olemalla yhteydessä muihin, liittymällä sosiaalisiin ryhmiin tai klubeihin ja tekemällä vapaaehtoistyötä. Vaali harrastuksia ja kiinnostuksenkohteita luodaksesi mahdollisuuksia sosiaalisille yhteyksille. |
|
Syyllisyys/häpeä |
Syyllisyys ja häpeä voivat johtaa kielteiseen itsepuheeseen ja itsekritiikkiin, mikä voi edistää stressiä ja ahdistusta. Se voi myös vaikuttaa uneen ja ruokahaluun. |
Käsittele syyllisyyttä tai häpeää harjoittamalla itsemyötätuntoa, anteeksiantamista itsellesi ja itsesi hyväksymistä. Hakeudu terapiaan tutkiaksesi taustalla olevia syitä ja kehittääksesi paranemisstrategioita. |
|
Mustasukkaisuus |
Mustasukkaisuus voi johtaa lisääntyneeseen stressiin ja ahdistukseen, mikä voi johtaa fyysisiin oireisiin, kuten lihasjännitykseen ja ruoansulatusongelmiin. |
Hallitse mustasukkaisuutta harjoittamalla kiitollisuutta ja keskittymällä itsesi kehittämiseen. Avoin ja rehellinen viestintä suhteissa voi auttaa käsittelemään mustasukkaisuuden tunteita. |
Tunnista tunteesi: Ensimmäinen askel tunteiden hallinnassa on tunnistaa ja tunnustaa ne. Ymmärrä, että on normaalia kokea erilaisia tunteita maataloudessa ilosta turhautumiseen. Älä sivuuta tai tukahduta tunteitasi, vaan hyväksy ne luonnollisena osana elämääsi.
Hae sosiaalista tukea: Maatalous voi olla yksinäinen ala, mutta on tärkeää, että sinulla on tukiverkosto. Jaa tunteesi luotettujen ystävien, perheenjäsenten tai muiden maanviljelijöiden kanssa. Tunteista puhuminen voi tarjota helpotusta ja auttaa sinua saamaan arvokkaita oivalluksia ja näkökulmia.
Harjoittele stressin vähentämistekniikoita: Kehitä työkalupakki stressin vähentämistekniikoista, jotka toimivat sinulle. Tämä voi sisältää tietoiseen läsnäoloon liittyvää meditaatiota, syvähengitysharjoituksia tai fyysistä toimintaa, kuten kävelyä tai joogaa. Nämä käytännöt voivat auttaa sinua hallitsemaan stressiä ja ylläpitämään emotionaalista tasapainoa.
Aseta realistisia tavoitteita ja odotuksia: Ymmärrä, että maatalouteen liittyy ylä- ja alamäkiä. Aseta realistisia tavoitteita ja odotuksia itsellesi ja maatilallesi. Tunnusta, ettet voi hallita kaikkia maatalouden osa-alueita, ja että on ok sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Itsehoito on tärkeää: Priorisoi itsehoito vaaliaksesi henkistä ja emotionaalista hyvinvointiasi. Varaa aikaa harrastuksille ja aktiviteeteille, jotka tuovat sinulle iloa maatalouden ulkopuolella. Varmista, että saat riittävästi lepoa ja ylläpidät tasapainoista ruokavaliota. Itsestäsi huolehtiminen fyysisesti voi vaikuttaa merkittävästi emotionaaliseen kestävyyteesi.
Muista, että tunteiden hallinta on jatkuva prosessi, ja että on ok hakea ammattiapua, jos huomaat kamppailevasi jatkuvien tai ylivoimaisten tunteiden kanssa. Henkinen hyvinvointisi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointisi maatalousalalla.
Tunteista keskusteleminen maanviljelijänä on elintärkeää henkisen hyvinvoinnin ja yhteisön tuen kannalta. Se poistaa mielenterveyttä ympäröivän leimautumisen ja kannustaa varhaiseen puuttumiseen stressiin ja ahdistukseen. Avoimet keskustelut johtavat myös ongelmanratkaisuun, kestävyyden parantumiseen ja päätöksenteon parantumiseen maatilalla. Tunteiden jakaminen edistää emotionaalista tukea, vahvistaa suhteita ja vaikuttaa myönteisesti maanviljelijöiden yleiseen elämänlaatuun. Tunnustamalla tunteet maanviljelijät voivat paremmin selviytyä ammattinsa ainutlaatuisista haasteista ja nauttia terveellisemmästä ja tyydyttävämmästä maatalouskokemuksesta. Aloittaaksesi voit käyttää näitä vinkkejä:
Mitä vaiheita aiheeseen liittyen voidaan toteuttaa viiden hyvinvointitoimen harjoittamiseksi?
Yksinkertaisia esimerkkejä maanviljelijöille sopivista hyvinvointitoimista
MIELI Suomen mielenterveysseura ry. 2019. Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. Waasa Graphics Oy
Ekman, P. (2003) Emotions Revealed: Recognizing Faces and Feelings to improve communication and emotional life, Times Books, New York.
Jody, M. Feelings, Emotions and Moods: How to say What you are Experiencing
Euroopan Unionin rahoittama. Näkemyksen ja mielipiteet ovat yksittäisten tekijöiden omia ja eivät välttämättä edusta Euroopan Unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) näkemystä. Euroopan Unionia tai EACEA ei voida pitää vastuullisena niihin.